sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Frankfurt



Frankfurt. Frankkien kahlaamo. Roomalaiset perustivat kaupungin ensimmäisellä vuosisadalla Jeesus Nasaretilaisen syntymän jälkeen. Imperiumin sorruttua eri barbaarikansat vaelsivat Euroopassa ja frankit asettuivat paikalle jossa Main-joki tarjosi ylityspaikan. Lukemattomien sotien, hirmuhallitsijoiden ja eri valtakuntien jälkeen Frankfurtista on kasvanut kansainvälisen kaupan keskus yhdistyneessä Saksassa. Maantiede suosii kaupunkia: se sijaitsee aivan Euroopan ydinalueella, niin sanotun kultaisen kolmion itäisellä sivulla. Kultaisen kolmion kärkinä ovat Lontoo, Pariisi ja Berliini. Toki nykyään Euroopan maantieteellinen painopiste valunee hitaasti itään itäisen Euroopan noustessa jaloilleen vuosikymmenien sulkeutuneisuuden ja pysähtyneisyyden jälkeen. Silti Saksa on edelleen keskeisessä asemassa Euroopassa jo maantieteen ansiosta.


Liittoutuneiden mattopommitukset jyräsivät Frankfurtin maan tasalle viime maailmansodassa. Saksan suurin keskiaikainen keskusta tuhoutui ja jälleenrakennettiin suurimmaksi osaksi moderniin tyyliin. Tämän päivän Frankfurt on kollaasi uhmakkaita pilvenpiirtäjiä ja pikkusieviä vanhoja taloja torin laidalla. Euroopan keskuspankki, pulloja keräävä asunnoton, prässätyssä puvussa kadulla harppova pankkiiri. Aasialaisia kauppoja, opiskelijatyttö pinkin pyörän selässä, ostarilla maleksiva joukko turkkilaisia maahanmuuttajia tai maassa syntyneitä uussaksalaisia.



Iltapäivällä kaikilla on kiire ja kaikki ovat kärsimättömiä. Kalliisti pukeutunut liikemies tökkää minua olkapäähän kun katseeni harhailee kadun toiselle puolelle ja kävelen vinoon.

Frankfurtiin minut veti Ryanairin halpa lento Tampereelta. Se laskeutuu Hahnin kentälle josta on toki vielä melkein kahden tunnin bussimatka kaupunkiin. Minulla oli mielikuva kaupungista joka on vähän tylsä ja kallis, ennen kaikkea paikka jossa asutaan töiden takia ja tehdään bisnestä. Mielikuva oli väärä. Frankfurt on eloisa, kosmopoliitti kaupunki jonka katukuva on kirjava ihmisistä eri puolilta maailmaa. Ravintoloita löytyy joka lähtöön. On persialaista, intialaista, libanonilaista, japanilaista, korealaista, thaimaalaista, ja tietenkin saksalaista. Intialaiset totesin hyviksi kahdella visiitillä. Hintataso on suunnilleen sama kuin suomalaisissa ravintoloissa, mutta supermarketit ovat huomattavasti halvempia. Lidl on lähes Espanjan hinnoissa, mikä on minulle käsittämätöntä. Jotain saksalaiset todella tekevät oikein.

Kävin Goethe-museossa ja arkeologisessa museossa. Molemmat olivat hyviä mutta arkeologisessa museossa tekstit olivat vain saksaksi. Muutenkaan englannilla ei aina hirveän hyvin pärjää Saksassa, ei edes näin kansainvälisessä kaupungissa. Ironista kyllä, juuri McDonald'sissa oli eniten vaikeuksia. Minä puhuin englantia ja kassa saksaa takaisin. Hoitui se tilaus näinkin ja sain hampurilaiseni. En ole varsinaisesti ylpeä tästä ravintolavalinnasta mutta se oli helppo ratkaisu liian myöhään iskeneeseen nälkään.

Ehkä parasta matkailussa on uusien paikkojen tutkiminen omaan tahtiin. Tällä kertaa se tahti oli varsin rauhallinen ja sisälsi useita taukoja pretzelin ja jääteen kanssa aikaa viettäen. Halpaa ja hyvää. Saksalainen olut on myös halpaa ja hyvää ja Paulanerin oluttupa oli juuri niin varma valinta kuin odottaa saattoi. Nyt onkin kova polte päästä Müncheniin syvällisemmin oluita maistelemaan. Se on kuulemma hieno kaupunki. Näin ovat minulle kertoneet.

Berliini, Frankfurt ja yksi junamatka Hampurista Amsterdamiin tunnin vaihdolla Duisburgissa ovat kaikki olleet miellyttäviä kokemuksia. Berliinissä voi todella aistia zeitgeistin, ajan hengen. Saksa toimii ja Saksassa on paljon hienoja kaupunkeja joissa yhdistyy vanha ja uusi.  Ruokakulttuuri on rikasta ja olutkulttuuri yksi maailman parhaita.

Seppo Räty, olet väärässä. Saksa on hieno maa.

(Kuvat: Flickr/DOS82. Wikipedia. Flickr/Gertrud K.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti